Alkoholi ei tue hyvinvointia

Omaishoitotilanteeseen liittyy erilaisia kuormitus- ja stressitekijöitä, ja nämä voivat altistaa alkoholin liikakäytölle.

Alkoholista voidaan etsiä helpotusta kuormittavaan arkeen tai esimerkiksi unettomuuden ja yksinäisyyden lievittämiseen, ahdistuksen ja surun tukahduttamiseen.  Omaishoitajat ovat kuvanneet alkoholinkäyttönsä syitä esimerkiksi näillä sanoin: ”Kovasti väsyttää, rauhoittaa nukkumaan”, ”Kun pinna palaa hoidettavan kanssa”, ”Ahdistukseen illalla”.

Alkoholi on kuitenkin huono lääke ja usein vain pahentaa ongelmaa tai tilannetta entisestään. Lisäksi alkoholinkäyttöön syntyy helposti ja huomaamatta suhde, jossa ei enää itse hallitse tilannetta, vaan niin sanotusti ”viina alkaa viedä miestä”. Omaishoitotilanteessa alkoholinkäyttö voi lisätä riskiä hoidettavan läheisen tarpeiden laiminlyömiselle ja turvattomuuden tunteen lisääntymiselle sekä tapaturmille.

Alkoholinkäytölle on määritelty riskirajoja. Kohtalaisen riskin raja terveille työikäisille miehille on 14 annosta viikossa ja naisille seitsemän annosta viikossa. Ikääntyessä alkoholin vaikutukset voimistuvat, kun elimistön nestepitoisuus pienenee ja aineenvaihdunta hidastuu. Haittoja saattaa ilmetä, vaikka juomisen määrä ei olisikaan lisääntynyt. Yli 65-vuotiaille onkin määritelty omat rajat: maksimissaan kaksi annosta kerralla ja enintään seitsemän annosta viikossa.

Apua on saatavilla.

Riskitasot ovat vain suuntaa antavia, sillä alkoholinkäytöstä aiheutuvat seuraukset ovat aina yksilöllisiä. Alkoholinkäytön määrää ja tiheyttä tärkeämpää onkin yksilöllinen raja, jossa on tärkeää huomioida muun muassa sairaudet ja lääkitys, kunto, juomatottumukset, päihteiden merkitykset, käytön hallinta sekä elämäntilanne ja mieliala.

Jos huomaa, että alkoholia kuluu liikaa tai läheiset alkavat siitä huomautella, on syytä vähentää alkoholinkäyttöä tai miettiä onko se tarpeen ollenkaan. Omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta kannattaa pitää huolta muilla itselle mielekkäillä keinoilla. Vähentämällä alkoholinkäyttöä voi huomata, että unen laatu paranee, mieliala kohenee ja jaksaa paremmin. Alkoholi ei tue hyvinvointia.

Joskus tilanteen tunnistamiseen ja hoitamiseen voidaan tarvita ulkopuolista apua. Kannattaa olla rohkeasti yhteydessä oman alueen sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä tukeutua ystäviin ja läheisiin. Keskustelu ja huolien kertominen helpottaa oloa, auttaa selkiyttämään tilannetta ja saamaan tarvittavaa apua. Et ole yksin ja apua on saatavilla!

Teksti:
Elina Koponen, Christa Ahonen


TERVEYSASEMILLA työskentelee mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitajia, jotka tukevat alkoholinkäytön vähentämisessä. Myös omaiset voivat kysyä neuvoa silloin, kun heillä on herännyt huoli läheisen päihteiden käytöstä.

KOKEMUSASIANTUNTIJOIDEN kanssa voi luottamuksellisesti jakaa huolen omasta tai läheisen liiallisesta päihteidenkäytöstä. Helsingin A-Kilta on kehittänyt kokemusasiantuntijatoimintaa yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Vantaan terveysasemilla on kokemusasiantuntija Hannu Ylösen vastaanotto päihdeongelmista kärsiville ja heidän läheisilleen. Martinlaakson terveysaseman mielenterveys- ja päihdepalvelupisteeseen ei tarvita lähetettä tai diagnosoitua päihdeongelmaa. Oma kokemus avuntarpeesta riittää.

OMAISHOITAJALIITON Kuppi nurin -hanke tuottaa omaishoitoperheitä tukevaa materiaalia päihdeasioista ja kehittää järjestölähtöisiä tukimuotoja. Hanke tukee ammattilaisia ja yhdistystoimijoita huomaamaan omaishoitoperheet ja niiden riskit päihteiden käyttöön. Hankkeessa pyritään madaltamaan päihteistä puhumisen kynnystä sekä hälventämään päihdeongelmiin liittyvää kielteistä leimaa. Tutustu, osallistu ja ota yhteyttä: www.omaishoitajat.fi/kuppi-nurin

Näe, huomaa, kuule. Kiitos, että välität!