teksti ja kuvat: Eeva Tawast
Musiikkia hyödyntävällä ryhmätoiminnalla voidaan hoitaa omaishoitajan mielen hyvinvointia sekä aivoterveyttä. Musiikin hyvinvointivaikutuksista tiedetään monia asioita. Uusia säveliä etsimässä -hankkeen ryhmissä nämä vaikutukset konkretisoituvat eläväksi musiikkielämäksi.
Muistisairaiden omaiset ovat ottaneet heille rakkaan musiikin inspiroimina yhä aktiivisempia rooleja ryhmäkerroilla. Ryhmien ohjaajat ovat voineet asettua hetkeksi syrjään ja antaa tilaa musisoivalle omaishoitajalle, tanssivalle omaishoidettavalle tai ryhmän koomisille hetkille nauraville omaishoitoperheille. Omaishoidettavat lapset ovat tulleet ryhmiin omina itsenään ja päättäneet, miten heidän omaa lempimusiikkiaan ryhmässä kuunnellaan: omaishoitajan kanssa käsi kädessä huiveja heilutellen. Erityislapsen omaishoitaja on tarkastanut kahdesti, saako hän todella osallistua jatkossakin ryhmään, vaikka heidät on aiemmin ohjattu pois muskareista.
Edellä kuvasin hienoja hetkiä, joita olen kokenut Uusia säveliä -musiikkitoimintaryhmissä mielen hyvinvoinnin asiantuntijana. Toiminnalla tuetaan omaishoitoperheiden hyvinvointia. Syksyllä 2021 käynnistettiin kolme ryhmää Helsingin Kampissa sekä Kalliossa ja Vantaan Koivukylässä. Keväällä 2022 käynnistetään vielä neljä uutta ryhmää ja jo alkaneiden ryhmien on tarkoitus edelleen jatkua. Ryhmissä ei ole turhaan luotettu musiikin voimaan Covid-19-pandemian entisestään kuormittamien omaishoitajien virkistämisessä (Eläkeliitto 2021).
Syksyllä perustetuista ryhmistä kaksi suunnattiin muistisairaille – ja kaksi erityislapsille omaishoitajineen. Toinen lapsiryhmistä siirtyi alkavaksi keväällä 2022. Keskityn tässä erityisesti omaishoitaja-osallistujiemme mielen hyvinvointiin sekä aivoterveyteen liittyviin huomioihin kolmessa hyvin käyntiin päässeessä ryhmässä.
Tiedämme, että pandemia on koetellut usein jaksamisensa äärirajoilla sinnittelevien ja siten mielen hyvinvoinnin osalta haavoittuvassa asemassa olevien omaishoitajien hyvinvointia. Finsote-tutkimustietojen mukaan esimerkiksi ikäihmisten hyvinvoinnin tekijöistä erityisesti yksinäisyyden kokemuksen lisääntyminen pandemian aikana on ollut huolestuttavaa (Siltanen 2021). Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten havainnot ovat samansuuntaisia: yksinäisyyden ja erityksissä olon kokemukset ovat lisääntyneet, kun on noudatettu sosiaalisen etäisyyden ohjeistusta. Omaishoitajien voimavarojen ylläpidolle tärkeiden hengähdystaukojen sekä vertaisryhmätuen saaminen jäi suurelta osin tauolle koronatoimien myötä. Omaishoitajille on toki pyritty luomaan etämuotoista tukea. Mm. Pakkala ja Lappalainen (2020) ovat kehittäneet digitaalista tukea omaishoitajille, kuten pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmille. Uusia säveliä -ryhmissäkin on jo kokeiltu etäosallistujien mukaan ottamista, mutta onneksi toiminta on toistaiseksi saatu toteutettua lähitapaamisin. Tiedetään, että pitkäaikaissairaiden ja kehitysvammaisten lasten vanhemmat kärsivät keskimääräistä merkittävästi enemmän stressistä, masennuksesta ja elämänlaadun heikkenemisestä (Lappalainen 2021). Hankkeen ryhmissä omaishoitajille pyritään tuomaan iloa ja hyvinvoinnin rakennusaineita.
kuva: Toimintataulu ryhmäkerrasta
Psyykkisen hyvinvoinnin kulumisen lisäksi riskitekijät, kuten yksinäisyys, univaje ja virikkeettömyys voivat olla riski omaishoitajan aivoterveydelle. Onneksi tutkitusti tehokkaan keinon sekä mielen- että aivoterveyden edistämiseen tarjoaa musiikki: se mm. tukee kielellisiä taitoja, lisää tarkkaavuutta, auttaa tunnesäätelyssä, rentouttaa ja inspiroi (Huotilainen 2020a). Lapsiperheiden ryhmässä omaishoitaja sanoitti tätä upeasti perustelemalla energisoivaa kappalevalintaansa sellaiseksi, joka laitetaan soimaan, kun on saatava jotain aikaan, vaikkei jaksaisi. Vilkas erityislapsi ryhmässä pysähtyy kuuntelemaan, mistä instrumentista tilan uusi ääni tuli ja miten se syntyy. Omaishoitaja saa levollisen hetken ajan tarkkailla lapsensa tarkkaavaista ihmetystä. Kommunikaatiopulmien huomioimiseksi ryhmäkerran etenemisen hahmottamista tuetaan kuvitetun toimintataulun avulla.
Huotilainen (2020b) kertoo, kuinka musiikista olisi hoitoalalla huikeasti aivoterveyden ja mielen hyvinvoinnin edistämisen hyötyä. Hän suosittelee, että sitä tulisi sisältyä hoitoalalle tähtäävien opintoihin. Musiikki ei ainoastaan edistä aivoterveyttä, vaan siitä on hyötyä myös aivojen kuntoutuksessa (Sihvonen ym. 2014; Soinila 2018). Särkämö (2021 ja 2014) on osoittanut, että musiikki aktivoi aivoja laaja-alaisesti ja edistää hermoverkon korjautumista esimerkiksi Parkinson- ja aivohalvauspotilailla, nopeuttaa aivoverenkiertohäiriön jälkeisten puhe- ja kognitiivisten häiriöiden lievittymistä sekä vähentää muistisairaiden käytöshäiriöitä. Omaishoitajaa voi hämmentää, kun hänen muistisairas hoidettavansa laittaa Uusia säveliä -ryhmän toimintaan virittävän kuvan leukaansa maskin alle, mutta pian musiikilla viestitään, mitä olikaan tarkoitus tehdä. Esineen käyttötarkoituksen unohtamiseen liittyvä liikehäiriö jää taustalle, kun rytmi ohjaa liittymään yhteiseen musisointihetkeen. Musiikin vaikutus perustuu tutkitusti paitsi stressin vähenemiseen ja mielen hyvinvoinnin aktivointiin, myös aivojen rakenteelliseen muovautumiseen ja välittäjäainetoiminnan muutoksiin. Vaikutuksia voidaan todeta vielä puolen vuodenkin päästä. (Sihvonen ym. 2014.) Omaishoitajat ovat kertoneet muistelevansa kotona edellisten ryhmäkertojen yhteisiä musisointeja. Musiikin kuuntelun yhteydessä saatuja vastavuoroisia niskahierontoja ja ihanan kosketuksen käsihoitoja on innostuttu kokeilemaan myös kotona: hoidettavan ja hoitajan roolit vaihtuvat. Tämä on omiaan tukemaan toiminnan pitkäaikaisempia hyvinvointihyötyjä.
kuva: Ryhmäkerran toimintaan virittävät arvokortit
Musiikilla voi jarruttaa muistisairauksien etenemistä. Se aktivoi lähes kaikki aivojen osat limbiseltä alueelta otsa-, ohimo- ja päälaenlohkoihin sekä pikkuaivoihin. Se tuottaa mielihyvää, vahvistaa tunteita, vaikuttaa vireystilaan sekä parantaa tarkkaavaisuutta. (Särkämö 2021.) Muistisairaiden ja omaisten ryhmässä kuunneltiin keskittyneesti musiikin tutkinnon opiskelijoiden valitsemia kappaleita. Kappaleiden jälkeen kuultiin osallistujien tunteiden kirjoa: yhdelle omaishoitajalle Williamsin säveltämä upea Schindlerin listan tunnusmelodia toi mieleen kaihoisan kaipuun, toinen hymyili viulisti Perlmanin loihtiman äänen kauneudelle ja toivolle. Kaikki malttavat kuunnella kappaleet ja ryhmäkerrat venyvät yhteisen loppurupattelun ollessa rattoisaa.
Pelkästään musiikin aktiivinen kuunteleminen jo edistää aivoterveyttä ja vähentää masennusta, mutta tehokkaimmin aivoja aktivoi musiikin tuottaminen itse tai sen tahtiin liikkuminen (Särkämö 2021). Ryhmissä on kokeiltu osallistujien kanssa erityisesti erilaisia rytmisoittimia. Djembe-rumpu houkutteli muistisairaita omaishoitajineen rytmittämään rummutusta samaan tahtiin ja hoitajien sekä hoidettavien caxixi-rytmisoittimet heiluvat synkronisoidusti. Erityislapset omaishoitajineen puolestaan ovat rakennelleet ihan omia instrumentteja, soittaneet niillä ja ajelleet pitkin ryhmätilaa sekä sen läheistä käytävää kuvitteellisilla ajoneuvoillaan. Musiikki on erityisen tehokasta, kun henkilöllä on henkilökohtainen side siihen (Särkämö 2021). Omaishoitajien toivekappaleiden tahtiin on järjestetty ryhmissä monet spontaanit tanssit, joiden säestyksessä omaishoitaja onkin istunut pianon äärelle.
kuva: Rytmisoittimia
Laulumusiikin tuottaminen on erityisen tehokasta niille, joilla on kielellisiä vaikeuksia, ja rumpujen tai kosketinsoittimien soittaminen on omiaan hienomotoriseen harjoitteluun (Särkämö 2021). Uusia säveliä -ryhmien yhteisessä musisoinnissa kaikille on löytynyt sopivat roolit. Erilaiset ja eri-ikäiset lapset monenlaisine omaishoitajineen ovat löytäneet yhteisen sävelen. Tiedetäänkin, että musiikki terävöittää ajatteluamme ja motoriikkaamme sekä vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta (Eläkeliitto 2021). Se myös piristää ja tehostaa aivojen toimintaa oppimisen ja kommunikaation toiminnoissa (Viljanen 2021). Haastetta kaipaavat saavat soittaa ja laulaa yhtäaikaisesti.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut vahvistaa omaishoitoperheiden voimavaroja tavoittaen jopa 300 omaishoitajaa. Hankkeen päätoteuttajana toimii Metropolia Ammattikorkeakoulu, yhteistyökumppaneina ovat Helsingin ja Vantaan kaupungit, Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ry, Omaishoitajaliitto ry, Muistiliitto ry, Helsingin muistiyhdistys ry, Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry, Gerometro, Resonaari, Leijonaemot ry, Kehitysvammatuki 57 ry ja Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry. Metropolia Ammattikorkeakoulun moniammatillisessa hanketiimissä on psykologian, musiikin soveltavan käytön ja vanhustyön asiantuntijoita. Missiomme on hoitaa omaishoitajien mieltä ja aivoja myös ensi vuonna. Toiminnan sivuvaikutuksena koemme ja opimme kaikki uutta omaishoidettavia sekä hankkeen opiskelijoita myöten, jaamme yhdessä hienoja hetkiä – ja nautimme musiikin voimasta.
Eläkeliitto 2021. Musiikin hyvinvointivaikutukset – Musiikki virkistää kehoa ja mieltä. 20.6.2021.
Viljanen, Miina 2021. Musiikki vaikuttaa aivoihin kuin seksi tai sokeri – Näin rytmit ja sävelet ohjailevat elintoimintojamme. HS Tiede Aivotutkimus 6.4.2021.
Huotilainen, Minna 2020a. Aivot uuteen asentoon – hyöty irti musiikin sivuvaikutuksista. Opettaja 30.1.2020. https://www.opettaja.fi/tyossa/aivot-uuteen-asentoon-hyoty-irti-musiikin-sivuvaikutusista/
Huotilainen, Minna 2020b. Musiikki monipuoliseen käyttöön. Taideyliopiston uutishuoneen haastattelu 2.12.2020.
Hägg, Johanna – Valkonen, Jukka 2021. Pandemian vaikutukset mielen hyvinvointiin. Esitys Suomen Mieli ry:n Ulos covidista -koulutuspäivänä.
Lappalainen, Päivi 2021. Uupu HOT-hoito pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmille. Esitys alustavista tutkimustuloksista Terveyspsykologien päivillä 5.11.2021.
Pakkala, Inka – Lappalainen, Päivi 2020. Mielen hyvinvoinnin digitaalinen työkalupakki omaishoitajille.
https://omaishoitajat.fi/wp-content/uploads/2020/11/OmaishoidonMaakuntapv_PakkalaLappalainen.pdf
Sihvonen, Aleksi – Leo, Vera – Särkämö, Teppo – Soinila, Seppo 2014. Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2014;130(18):1852-60.
Siltanen, Sini 2021. Korona ja elämänlaatu. Esitys alustavista tutkimustuloksista Terveyspsykologien päivillä 5.11.2021.
Soinila, Seppo 2018. Musiikki antaa aivoille siivet. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/mieli/musiikki-antaa-aivoille-siivet#3849d0f4
Särkämö, Teppo 2021. Musiikilla jarrutetaan muistisairauksien etenemistä. https://www.aivopankki.fi/fi_FI/home/aivoterveys/musiikilla-jarrutetaan-muistisairauksien-etenemista.html