Omaishoitajan vapaapäivät on mahdollista järjestää perhehoidon avulla. Vantaalla on kokemuksia ikäihmisten perhehoidosta vuoden ajalta.
Teksti: Ari Liimatainen
Kuva: Janne Saukkonen
Oma-lehti 4/2020
Valtakunnallisesti lyhytaikaisessa tai osavuorokautisessa perhehoidossa on alle tuhat iäkästä ihmistä. Tähän tavoitellaan jopa kymmenkertaista kasvua.
Lyhytaikainen perhehoito on yksi tapa järjestää omaishoitajan vapaapäivien aikainen sijaishoito.
Hoito järjestetään perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona, eikä perhehoitaja välttämättä ole sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Perhehoitoon perehdyttävä valmennus sekä soveltuvuus riittävät, ja vastuu valvonnasta kuuluu kunnalle.
Perhehoitaja Sarita Heikkinen käy Vantaalla kahdessa omaishoitoperheessä.
– Omaishoitajat pääsevät niinä päivinä omiin menoihinsa, mikä on heille äärettömän tärkeää. Sillä aikaa me ulkoilemme, keskustelemme, pelaamme ja vietämme aikaa kotona ihan samaan tapaan kuin viettäisin omien isovanhempieni kanssa.
Heikkinen on toiminut perhehoitajana vuoden verran ja pitää työtä erittäin antoisana.
– Uskon että tunne on molemminpuolinen. Työ on vastuullista, mutta kun luottamus ja turvallisuudentunne on syntynyt, perhehoito on hyvin luonteva hoivan muoto. Toisin kuin laitoshoidossa voin tarjota ikäihmisille juuri sitä, mitä he kulloinkin haluavat ja tarvitsevat.
Koronaepidemia ottaa koville
Vantaalaiset Hilkka ja Rauni Hakakoski tapaavat Sarita Heikkisen viikoittain. Hilkka toimii miehensä omaishoitajana ja hyödyntää perhehoitoa vapaapäivien sijaishoidossa.
Hilkka Hakakoski kertoo, että vapaapäivät ovat omaishoitajalle todella tarpeellisia.
–Omaishoito ja kodinhoitotyöt käyvät iän myötä voimille, vaikka ovatkin mieluisia. Omakotitalossa riittää puuhaa.
Hakakosken mielestä perhehoito on osoittautunut toimivaksi järjestelyksi, mutta koronaepidemia on vesittänyt vapaapäivien pitoa.
– Kaikki piristys on saanut jäädä. Normaalisti menisin asioille ja tapaisin tuttuja, mutta nyt ei voi käydä oikein missään. Ei pääse jumppaan eikä näe entisiä työkavereita.
Vantaalla poikkeusaikana rästiin jääneitä vapaita ei voi siirtää ensi vuoden puolelle. Hakakoski kertoo, ettei pysy enää kärryillä, miten paljon hänellä on vapaita pitämättä.
–Arvasinhan minä, että näin tässä käy, mutta minkäs asialle mahtaa. Aika koville sitä ihminen joutuu.
Yksilöllistä ja luotettavaa
Vammaisasiain koordinaattori Sanna Kytölä vastaa Vantaalla ikäihmisten perhehoidon järjestämisestä. Toiminta käynnistyi viime vuonna, ja asiakkaina on omaishoitoperheitä.
– Yksilöllisyys ja joustavuus ovat osoittautuneet jo nyt perhehoidon valttikorteiksi. On hienoa, että voimme tarjota perhehoitoa kotiin, sillä moni ei halua lähteä muualle. Vaihtoehto on myös omaishoitajalle helppo ja luotettava. Pyrimme siihen, että perhehoitaja ei vaihdu.
Vantaalla ikäihmisten perhehoidossa on tällä hetkellä 16 asiakasta. Kytölä toivoo määrän kasvavan.
– Omaishoitaja voi keskustella perhehoidon soveltuvuudesta oman palveluohjaajansa kanssa. Ennen kuin mitään lyödään lukkoon, asiaan perehdytään puolin ja toisin. Järjestämme tutustumiskäynnin ja pohdimme tarpeita yhdessä.
Kysymyksiä valvonnasta
Perhehoito sopii iäkkäälle ihmiselle, joka pärjää yhden ihmisen avun turvin eikä ole muistisairauden vaikeassa vaiheessa.
Kunnissa on haasteita perhehoidon järjestämisessä. Perhehoitajan voi olla vaikea saada toimeentulonsa toimeksiantosuhteesta. Huomattava osa valmennuksen suorittaneista ei koskaan aloita tehtävässä.
Perhehoitoa ei tunneta tarpeeksi ja sitä kohtaan on vielä ennakkoluuloja. Vanhustenhuollon epäkohdat ovat nostaneet esiin kysymyksiä perhehoidon valvonnasta.