Riittämättömyyden tunne leimaa muistiammattilaisten työtä

Ammattilaiset kohtaavat jaksamisen äärirajoilla eläviä omaishoitoperheitä.

Teksti: Ari Liimatainen

Ammattilaisen keinot ja asiakkaiden tarpeet eivät aina kohtaa, selviää Suomen muistiasiantuntijat ry:n toteuttamasta kyselystä.

Muistiammattilaiset kohtaavat päivittäin huonosti selviytyviä perheitä ja omaishoitajien uupumista. Moni omaishoitoperhe on jaksamisen äärirajoilla ja pyytää tukea liian myöhään. Tarjottua apua voi myös olla vaikea ottaa vastaan.

– Kyselyn vastauksissa nousi ammattilaisten huoli siitä, että asiakkaat eivät kerro asioistaan riittävän avoimesti. Tällöin kotona asumisen tukeminen on haastavaa, kertoo Suomen muistiasiantuntijat ry:n Lupa puhua -hankkeen projektipäällikkö Minna Kataja-Rahko.

Muistiammattilaisia ovat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät, jotka tekevät töitä muistiasiakkaiden ja heidän perheidensä parissa.

Ammattilaiset rohkaisevat puhumaan

Muistiammattilaisten työn mahdollisuudet ja rajat ovat usein koetuksella.

Ammattilaiset tunnistavat muistiperheiden arjen haasteita, iloja ja voimavaroja. Silti työnkuva voi estää asiakkaiden tarpeiden tyydyttämisen. Palvelurakenne voi heikentää ammattilaisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä, mikä lisää ammattilaisen riittämättömyyden tunnetta.

Omaishoidon palvelut eivät välttämättä kohtaa omaishoitoperheiden tarpeita. Minna Kataja-Rahko sanoo, että ammattilaiset rohkaisevat puhumaan vaikeista ja pelottavistakin asioista.

– Muistiammattilaisten työtä hankaloittaa se, etteivät asiakkaat uskalla, kehtaa tai halua kertoa asioista avoimesti. Siinä tilanteessa voi olla erittäin vaikea löytää asiakkaalle oikea-aikaista tukea ja tarvittavia palveluita. Myös ymmärtämättömyys sairaudesta aiheuttaa muistiperheissä turhaa kuormaa.

Muistiammattilaisen työ on yksinäistä ja vastuullista. Aikaa ei välttämättä jää verkostojen ja kollegoiden avun hyödyntämiseen. Asiakkaiden oikea-aikaisten palveluiden saamista vaikeuttaa myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten vaihteleva taso. Asenteiden muuttamisellekin on tarvetta.

– Nyt liikutaan ammattietiikan ytimessä. Työn tueksi tarvitaan välineitä, jotka samalla helpottavat muistiperheiden jaksamista ja vastaavat tuen tarpeisiin, Kataja-Rahko toteaa.

Muistiperheet ovat perheitä, joissa elää muistidiagnoosin saanut henkilö. Muistisairauksista on tullut yleisin omaishoidon syy Suomessa.

Suomen muistiasiantuntijat ry:n Lupa puhua -hanke toteutti syksyllä 2019 kyselyn muistiperheitä työssään kohtaaville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.

Klikkaa sivu sosiaaliseen mediaan. Kiitos että välität!