Ulkomaalaistaustaiset viihtyvät Suomessa ja kokevat olevansa osa yhteiskuntaa, mutta suomalainen identiteetti on melko harvalla.
Teksti: Ari Liimatainen
Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen suurimmat ulkomaalaistaustaiset kieliryhmät kokevat pääsevänsä hyvin sisään suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaikkia uusia tulijoita kuuluminen suomalaiseen kansakuntaan ja kulttuuriseen yhteisöön ei välttämättä edes kiinnosta kovin paljon.
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry tarjoaa tietoa omaishoidosta eri kielillä sekä ilmaista neuvontaa ja ohjausta kaikille omaishoitajille, tarvittaessa myös tulkin avustuksella.
Vironkielisillä vähän tarvetta kiinnittyä Suomeen
Yli kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudulla asuvista viron-, venäjän- englannin-, somalin- ja arabiankielisistä kokee olevansa täysin tai jossain määrin osa suomalaista yhteiskuntaa. Suomalaiseksi itsensä kokee huomattavasti harvempi. Yleisintä suomalaiseksi samastuminen on somalinkielisillä (43 %) ja harvinaisinta vironkielisillä (10 %).
Samastuminen omaan lähtömaahan on tavallista kaikissa kieliryhmissä, mutta osalla on myös rinnakkaisia identiteettejä. Yleisintä tämä on somalinkielisten keskuudessa: lähes joka toinen kokee olevansa sekä suomalainen että somalialainen.
Arabiankieliset kokevat asemansa tasavertaiseksi
Kaksi kolmasosaa arabiankielisistä kokee olevansa tasavertaisessa asemassa kantaväestön kanssa. Muissa kieliryhmissä tasavertaisuutta koetaan vähemmän.
Lisäksi itsensä kokeminen suomalaiseksi on yllättävän yleistä Suomessa verrattain vähän aikaa asuneiden arabiankielisten keskuudessa. Heistä 37 prosenttia kokee itsensä täysin tai jokseenkin suomalaiseksi. Enemmistö arabiankielisistä on tullut maahan turvapaikanhakijoina ja asunut maassa alle viisi vuotta. Heistä 90 prosenttia haluaa jäädä Suomeen lopuksi elämäänsä.
Somalinkielisillä paras suomen taito mutta vähän ystäviä
Englanninkieliset ovat kiinnittyneet Suomeen tiiviimmin kuin muut kieliryhmät. Heistä käytännössä kaikilla on suomenkielisiä ystäviä ja tuttavia, vaikka 40 prosenttia heistä puhuu suomea vain aloittelijan tasolla tai ei lainkaan.
Somalinkielisillä on tutkituista ryhmistä paras suomen kielen taito, mutta 45 prosentilla heistä ei ole yhtään kantaväestöön kuuluvaa ystävää. Arabiankielisissä vastaava osuus on 32 prosenttia.
Kielivähemmistöt kokevat syrjintää työmarkkinoilla
Kaikki kieliryhmät kokevat ongelmia yhdenvertaisuuden toteutumisessa. Arabiankielisiä lukuun ottamatta niukka enemmistö kaikissa kieliryhmissä kokee, etteivät he ole yhdenvertaisessa asemassa kantaväestön kanssa.
Somalinkielisistä noin 90 prosenttia kokee, että heitä syrjitään työmarkkinoilla. Arabiankielisissä osuus on 57, venäjänkielisissä 51 ja englanninkielisissäkin 40 prosenttia. Vironkielisistä vain neljäsosa on sitä mieltä, että heitä on jossain määrin syrjitty työmarkkinoilla.
Moni kielivähemmistöön kuuluva kokee, että media antaa liian kielteisen kuvan heidän edustamastaan kieliryhmästä. Somalinkielisistä tätä mieltä on 82, arabiankielisistä 72 ja venäjänkielisistä 56 prosenttia. Viron- ja englanninkielisille asia ei näyttäydy yhtä ongelmallisena.
Osattomuus ja yhteisön puute epätoivottavaa
Syrjinnän kokemuksista huolimatta noin 90 prosenttia tutkittujen kieliryhmien edustajista viihtyy Suomessa erittäin tai jokseenkin hyvin.
Osa tulevaisuuden suomalaisista yhdistää onnistuneesti suomalaisen enemmistöidentiteetin ja oman taustayhteisön vähemmistöidentiteetin. Jotkut kokevat kuitenkin jäävänsä ryhmien ja yhteisöjen ulkopuolelle tuntematta itseään sen enempää suomalaiseksi kuin esimerkiksi vanhempien etnisen, kulttuurisen tai kansallisen ryhmän tai yhteisön jäseneksi.
Tutkimus korostaa, että osattomuus ja yhteisön puute ovat kielitaustasta riippumatta epätoivottavia asioita.
Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen