Pääkaupunkiseudun omaishoitajien syysmatka tehtiin tänä vuonna Hartolaan. Pieni kuningaskunta Päijät-Hämeessä tarjoaa paljon nähtävää kirjallisuudesta kiinnostuneille.
Teksti ja kuvat: Ari Liimatainen
Hartola esiintyy leikkimielisesti Suomen ainoana kuningaskuntana. Ruotsin kuningas nimesi paikkakunnan Kustaa Adolfin pitäjäksi vuonna 1784, ja Hartola julisti itsensä kuningaskunnaksi 1987. Syysmatkalla tutustuttiin Koskipään kartanoon ja Itä-Hämeen museoon sekä vierailtiin Hartolan kirkossa.
Kirjailija Maila Talvio (1871-1951) perusti Itä-Hämeen museon Hartolan Koskipäähän. Talvion muistolle omistettu huone on toiminut aiemmin kartanon isännän työhuoneena. Pääkaupunkiseudun omaishoitajien oppaana toimi Vesa Järvinen.
Kierroksella tutustuttiin Mika Waltarin, Uuno Kailaan ja Maila Talvion muistohuoneisiin. Juhlasalin kristallikruunu on Hartolan vanhasta kirkosta. Seinät ja lattia on entisöity 1820-luvun asuun.
Pirjo Setälä ja Auli Henriksson tutustuivat kartanon keittiökamariin, jossa ruoat on laitettu tarjoilukuntoon. Esineistö on pääosiltaan 1800-luvulta.
Koskipää on ollut Itä-Hämeen suurimpia kartanoita. Pihapiirin muodostavat vihreä päärakennus ja punaiset sivurakennukset.
Ritva Kellberg piti Hartolan historiaa mielenkiintoisena. Museo esittelee alueen elämänmenoa, kartanokulttuuria ja maataloushistoriaa. Syysmatkasta muodostui antoisampi kuin Kellberg uskoi etukäteen.
Vappu Vironen kirjoitti nimensä Itä-Hämeen museon vieraskirjaan. Hän piti opastusta hyvin asiantuntevana ja mielenkiintoisena.
Irja Pollari tunnisti monta esinettä ja ihasteli museon yläkerrassa muun muassa vanhoja kangaspuita.
Kirjailijakierros virkisti ja toi vaihtelua arkeen. Leila Ukkonen lausui Uuno Kailaan (1901-1933) muistohuoneessa ulkomuistista runoa Pallokentällä. Runossa rampa poika seisoo pesäpallokentän laidalla katselemassa muiden ilonpitoa.
Riitta Toivonoja ja Soili Hyvärinen lukivat Oma-jäsenlehdestä Uuno Kailaan runon Ihmisen määrä.
Irma Turunen hoksasi pihalta viinimarjapensaan, jonka marjat maistuivat makeilta.
Savupirtti on ollut kartanon palkollisten käytössä. Päretuli valaisi pirttiä.
Väentuvan ikkunasta näkyy pihaa hallitseva kuusi, jonka presidentti Kyösti Kallio istutti vuonna 1938.
Hartolan kirkko on rakennettu graniitista 1911–1913. Tyyliltään kirkko edustaa kansallisromantiikkaa, mutta siinä on myös uusgotiikan ja jugendin vaikutteita.
Pääkaupunkiseudun omaishoitajien joulumatka tehdään Porvooseen. Tarkemmat tiedot voi lukea 1.11. ilmestyvästä Oma-jäsenlehdestä.