Pääkaupunkiseudun omaishoitajien jäsenkysely vahvistaa THL:n valtakunnallisen selvityksen tulokset vapaapäivien vähäisestä käytöstä. Ainoastaan puolet omaishoitajista pitää vapaansa.
Teksti: Ari Liimatainen
Vaikka 80 prosenttia omaishoitajista tekee lähes ympärivuorokautisesti sitovaa hoitotyötä, vain puolet heistä hyödyntää lakisääteisiä vapaitaan. Tilanne ei ole uusi, sillä jo vuosien ajan selvityksistä on saatu samansuuntaisia tuloksia.
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n toiminnanjohtaja Marja Ruotsalainen pitää tilannetta huolestuttavana. Hän muistuttaa, että omaishoitotilanteet ovat aina yksilöllisiä ja tämä tulee huomioida vapaiden järjestämisessä.
– Omaishoitosopimuksen ja omaishoitajaa tukevien toimintojen tulee olla perhettä tukevia. Vaihtoehtoisia ratkaisuja on lisättävä, jotta kukin omaishoitoperhe löytää juuri heille sopivan tavan toteuttaa vapaapäiväoikeuttaan.
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry pitää tärkeänä, että omaishoitajavapaiden edellyttämien palvelujen tulee olla maksuttomia tai vähintäänkin kerryttää sosiaali- ja terveydenhuollon maksukattoa. Lisäksi sijaishoitajille on määriteltävä valtakunnalliset palkkiot.
Käytännöt epäonnistuneita
Lain mukaan omaishoitajalla on oikeus pitää kaksi tai kolme vuorokautta vapaata kalenterikuukautta kohti. THL:n selvityksen mukaan kunnat myöntävät oikeuksia kuten laki määrää, mutta käytännön järjestelyt ovat niin heikkoja, että omaishoitajat jättävät vapaansa pitämättä.
Pääkaupunkiseudun omaishoitajien tekemästä kyselystä käy ilmi, että hoidettavat eivät lähde mielellään hoitolaitoksiin eivätkä hyväksy jatkuvasti vaihtuvia hoitajia kotiin. Vapaiden toteutukset pitäisi suunnitella omaishoitajan ja hoidettavan kanssa yhdessä.
Omaishoitajat kertovat, ettei nykyinen lyhytaikaishoito ole kuntouttavaa toimintaa. Hoidettava palaa kotiin usein huonommassa kunnossa kuin lähtiessään.
Marja Ruotsalainen vahvistaa vapaapäivien järjestelyyn liittyvät pulmat.
– Lyhytaikainen laitoshoito ei kiinnosta omaishoitoperheitä hoitoyksiköiden laatuongelmien vuoksi. Lisäksi omaishoitajat pitävät palvelumaksuja kalliina.
Valtakunnallisesti perhehoidosta on tullut haluttu vaihtoehto omaishoitajan vapaapäivien ajaksi. Hyviä kokemuksia on saatu sekä perhehoitajan luona tapahtuvasta hoidosta että kiertävän perhehoitajan käytöstä. Vantaa on jo tehnyt päätöksen vanhusten perhehoidosta.
Lyhytnäköistä toimintaa
Yllättävän moni kyselyyn vastannut omaishoitaja ei pidä vapaapäiviä tarpeellisina.
Sosiaali- ja terveystoimialan toiminnansuunnittelija Maarit Variksen mukaan tämä on yksi suurimmista esteistä omaishoitajien vapaapäivien käytölle Helsingissä.
– Monet omaishoitajat katsovat, ettei vapaapäiville ole tarvetta. Muut perheenjäsenet tai sukulaiset auttavat, tai on helpompi vain hoitaa kotona, kun ei ole löytynyt sopivaa paikkaa tai tuuraajaa.
Muistisairaudet ovat nousseet jo yleisimmäksi omaishoidon syyksi, ja muistisairasta täytyy pitää silmällä monesti ympäri vuorokauden. Omaishoitajan jaksamisen vuoksi on tärkeää, että hän saa taukoja jatkuvaan varuillaan oloon.
On lyhytnäköinen päätös jättää vapaat käyttämättä, sillä vapaapäivä auttaa paitsi omaishoitajaa myös koko perhettä selviytymään arjessa. Hyvinvoinnista on pidettävä huolta, vaikka pakolla.
Yhtä lyhytnäköisesti toimivat kunnat, jotka tarjoavat vain huonoja ratkaisuja. Omaishoidon on arvioitu säästävän muita sosiaali- ja terveydenhuollon menoja useita miljardeja euroja vuosittain.
Kunnalla on velvollisuus järjestää hoito tarkoituksenmukaisella tavalla omaishoitajan vapaan aikana. Tästä on myös hyviä esimerkkejä. Etelä-Karjalassa lähes kaikki omaishoitajat pitävät vapaansa.
Etäomaishoito kuluttaa
Vain reilu 10 prosenttia kaikista omaishoitotilanteista on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n kysely nosti esille ilman omaishoitosopimusta auttavien heikon aseman. Myös tuen ulkopuolella toimivat omaishoitajat tarvitsevat lepoa, virkistystä ja vapaapäiviä.
Etäomaishoitajat ovat yksi merkittävä epävirallista hoivaa antava ryhmä. Kyselyyn vastanneet etäomaishoitajat pitävät tilannettaan epäoikeudenmukaisena. Etäomaishoito on taloudellisesti ja henkisesti kuluttavaa, mutta tukea on lähes mahdoton saada.
Sosiaalihuoltolain mukaan kunta voi harkintansa mukaan myöntää vapaapäiviä ja virkistysvapaita myös muille kuin lakisääteiseen vapaaseen oikeutetuille omaishoitajille. Nykyisellään vapaita myönnetään vähäisesti.
Lue lisää 28.3. Oma-lehdestä 2/2019. Jäsenet ja kannatusjäsenet saavat lehden neljä kertaa vuodessa postitse.
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n jäsenkyselyyn vastasi marraskuussa 484 omaishoitajaa. Heistä valtaosa hoitaa omaa puolisoaan.