Omaishoitajien kuormitus herättää huolta

Koronaepidemia toi esiin suomalaisen sosiaaliturvan haavoittuvuuden poikkeusoloissa.

Teksti: Ari Liimatainen

Heinäkuussa ilmestynyt Sosiaalibarometri 2020 paljastaa, että julkiset palvelut ovat kyenneet vastaamaan koronaepidemian seurauksiin vain osittain.

Kriisi pakottaa kysymään, miten Suomessa voidaan turvata perustuslain määrittämä toimeentulo, huolenpito sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

– Tehtävä ei ole mahdoton, jos kaikkien voimavarat otetaan käyttöön, toteavat SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas ja THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

Rajoitustoimet vaikeuttivat auttamista

Sosiaalibarometri 2020 osoittaa, että järjestöjen, seurakuntien ja kansalaisten omalla aktiivisuudella oli tärkeä rooli kevään koronaponnisteluissa. Kolmannen sektorin toimijoiden nopeus, ketteryys ja aito auttamisen halu korostuvat poikkeustilan aikana.

− Järjestöt ja seurakunnat olivat eri puolilla Suomea mukana järjestämässä varsinkin ikääntyneille asiointi- ja ruoka-apua sekä tiedustelemassa soittoringeissä avun tarpeita, THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto kertoo.

Korona vahvisti kolmannen sektorin roolia viranomaistoiminnan kumppanina.

Vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten kohdalla aktivoitui myös epävirallinen tuki ja apu. Naapurit, ystävät ja läheiset auttoivat heikompia, minkä kykenivät. Usein auttamista hankaloittivat viranomaisten rajoitustoimet, kuten suositus olla tapaamatta samassa tilassa riskiryhmään kuuluvia, esimerkiksi yli 70-vuotiaita henkilöitä.

Omaishoitajien jaksaminen huolestuttaa

Omaishoitajien koronatilanteen helpottamiseksi olisi tarvittu enemmän tukea.

Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat nostavat omaishoitajien kuormittuneisuuden ja sairastumisen pelon korona-ajan suurimpien haasteiden joukkoon.

Ikääntyneiden omaishoitajien hankala tilanne nousee selvityksessä vahvasti esiin. Omaishoidon tukea vähennettiin poikkeusoloissa, päivätoimintaryhmät keskeytettiin ja omaishoitajan loman ajaksi lyhytaikaishoitoa myönnettiin vain hätätapauksissa tai erityisjärjestelyin.

THL:n erikoistutkija Katja Ilmarinen sanoo, että eri puolilla maata on otettu käyttöön omaishoitajia tukevia uusia ratkaisuja vaihtelevasti.

– Osassa kunnista on aktiivisesti kehitetty keinoja huolehtia omaishoitajien hyvinvoinnista. Tämä on tärkeää, sillä raskaassa tilanteessa omaishoitajilla ei ole voimavaroja itse järjestellä taukoja hoitotyöhön.

Ilmarinen näkee kyselyn tuloksissa myös myönteistä.

– Nyt kertyy hyvä työkalupakki siihen, miten omaishoitajien hyvinvoinnista voidaan huolehtia perinteisistä poikkeavilla tavoilla. Esimerkiksi kunnan työntekijä soittaa ja kysyy kuulumiset. Osa toiminnasta voisi jäädä pysyväksi myös normaalitilanteeseen.

Lue myös Pääkaupunkiseudun omaishoitajien Sata tarinaa korona-arjesta.

Järjestöt kantoivat vastuuta

Kolmannen sektorin ja ihmisten oman aktiivisuuden lisääntyminen kätkee kääntöpuolen.

Koronaepidemia toi esiin palvelujen ja toimeentuloa turvaavien rahallisten etuuksien haavoittuvuuden poikkeusoloissa. Toimeentuloturvan käyttäjien valtava määrä, velkaongelmien kasvu ja ruoka-avun tarpeen lisääntyminen paljastivat sosiaaliturvajärjestelmän heikkoudet.

Julkiset palvelut tavoittivat ja kykenivät vastaamaan koronaepidemian seurauksiin vain osittain. Erityisesti ikääntyneiden tilanne oli hankala. Samaan aikaan kun läheisten epävirallinen apu ja tuki olivat katkolla tai vähentyneet myös kunnan järjestämää apua supistettiin.

Vastuuta turvaverkon pettämisestä joutuivat kantamaan niin järjestöt kuin seurakunnan diakoniatyö.

– Kolmannella sektorilla on edelleen ratkaisevan tärkeä rooli heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja ihmisarvoisen elämän edellytysten turvaamisessa, tutkimusprofessori Heikki Hiilamo toteaa.

Sosiaalibarometrin perusteella on syytä olla huolissaan erityisesti siitä, miten hyvinvointivaltio pitää lupauksensa huolehtia näistä heikommassa asemassa olevista.

– Keväällä käynnistynyt sosiaaliturvan kokonaisuudistus joutuu ottamaan kantaa myös siihen, millainen osuus sosiaalisten riskien vastuunotosta on julkisilla toimijoilla ja missä määrin riskit jätetään kansalaisyhteiskunnan hoidettaviksi, sanoo tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto.

Kommentti: Huoli ja hurskaat toiveet eivät pelasta omaishoitoperheitä

Klikkaa sivu sosiaaliseen mediaan. Kiitos että välität!