Valtion lisämäärärahalla ei vaikutusta omaishoidon tukeen Helsingissä

Helsinki kehittää omaishoitajille henkilökohtaista budjettia. Vapaapäiviä käyttää alle puolet omaishoitajista. 

Teksti: Ari Liimatainen
Kuva: Pertti Nisonen

Omaishoitoon on kohdennettu valtion budjetissa merkittävä lisämääräraha vuodesta 2016 lähtien. Kuntien valtionosuutta on kasvatettu asteittain niin, että lisäys on ollut viime vuoden alusta 75 miljoonaa euroa.

THL:n tuoreen kyselyn mukaan lisämääräraha kohdentuu omaishoitoon heikosti. Yli puolet kunnista vastasi, että määrärahalla ei ole ollut vaikutusta omaishoitoon. Kaikki kunnat eivät pysyneet arvioimaan rahoituksen vaikutuksia tai edes tienneet siitä.

Apulaispormestari Sanna Vesikansa, millä tavoin lisämääräraha on vaikuttanut Helsingissä?

”Kyseinen valtion kunnille suuntaama lisämääräraha ei sinällään ole suoraan vaikuttanut Helsingissä käytettävissä olevan rahan määrään omaishoidon tuessa ja palveluissa.”

”Toimialan talousarvion menomääräraha on kokonaisuus, jonka puitteissa omaishoidon tuen hoitopalkkiot ja palvelut rahoitetaan. Helsinki on kohdentanut omaishoidon tukeen merkittävän oman lisärahoituksen viime vuonna, ja vastaava kohdennus on myös tänä vuonna.”

Onko ongelmallista, ettei valtion lisämäärärahaa korvamerkitä? Miten kunta voi huolehtia määrärahan kohdentamisesta omaishoitoon?

”Helsinki on niin suuri palveluiden järjestäjä, että teemme myös omia lisäkohdennuksia. Korvamerkitsemistä kannattaisi silti pohtia ja voisi miettiä, tuoko se hyötyä Suomen mittakaavassa.”

”Helsingissä pyrimme ennakoimaan palvelujen tarvetta ja niiden vaatimia voimavaroja mahdollisimman hyvin aina alkuvuodesta. Silloin alkaa seuraavan vuoden talousarvioesityksen valmistelu, jossa yritetään varmistaa palvelujen riittävyys ja laatu.”

Kuinka moni helsinkiläinen omaishoitaja käyttää vapaapäiväoikeuttaan?

”Talousarvioissa sekä sosiaali- ja terveystoimialan käyttösuunnitelmissa on varauduttu muutoksiin kahden viime vuoden aikana niin, että kaikille omaishoitajille voidaan taata lakisääteinen vapaapäiväoikeus. Kaikki omaishoitajat eivät kuitenkaan ole käyttäneet vapaapäiväoikeuttaan.”

”Viime vuonna oikeutta lakisääteiseen lomitukseen käytti 45,9 % kaikista omaishoitajista. Oikeutta omaishoitajan vapaapäiviin käytti kehitysvammahuollon asiakkaista 54,7 %, vammaispalvelun asiakkaista 39,2 % ja vanhustenhuollon asiakkaista 46,4 %.”

Miten Helsinki kehittää omaishoidon tukea?

”Omaishoitajille tehdyn kyselyn perusteella suunnitellaan keinoja omaishoidon tuen kehittämiseksi. Vuoden 2019 aikana kehitetään henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöä omaishoitajille.”

”Kotiin annettavan lomituksen tuntimäärää on nostettu kuudesta tunnista 12 tuntiin. Uudistus astui voimaan tammikuun alussa. Teknisistä muutoksista johtuen täysimääräisenä lomitusta voi käyttää huhtikuun alusta alkaen. Pitämättä jääneen lomituksen voi saada jälkikäteen.”

”Helsingissä lakisääteisenä lomituksena voi jo nyt saada lyhytaikaisen hoitojakson ympärivuorokautisessa laitos- tai palveluasumisyksikössä (omana tai ostopalveluna), sijaisomaishoitona, päivätoimintana tai osavuorokautisena hoitona (yli 65-vuotiaille), kotiin annettavana lomituksena sekä kotiin annettavan tuntilomituksen korvauksena (alle 65-vuotiaille).”

Lue lisää Helsingin ja Vantaan omaishoitajien tilanteesta Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n Oma-lehdestä 2/2019. Lehti ilmestyy 28.3.2019.

 

Lue myös: Kuntien käytännöt heikkoja – Vain puolet omaishoitajista pitää vapaata

Näe, huomaa, kuule. Kiitos, että välität!