Järjestöillä merkittävä rooli omakielisen koronatiedon välittäjänä iäkkäille

Järjestöissä heräsi koronaepidemian aikana huoli, saavatko vieraskieliset iäkkäät tarpeeksi tietoa. Saavuttaako viranomaistieto myös vieraskieliset iäkkäät? Miten he pärjäävät rajoitusten mullistamassa arjessa?

Teksti: Ari Liimatainen

Viisi ikääntyvien vieraskielisten parissa toimivaa järjestöä keräsi asiakkailtaan tietoa koronan vaikutuksista huhtikuussa 2020.

Monissa kunnissa vakuuteltiin, että iäkkäisiin kuntalaisiin ollaan yhteydessä ja kartoitetaan heidän pärjäämistään. Vastausten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että viranomaisten taholta ei ole oltu systemaattisesti yhteydessä iäkkäimpiin vastaajaryhmiin heidän asuinkunnassaan – tai ainakaan tämä ei ole jäänyt vastaajille mieleen.

Hieman yli 70 % yli 70-vuotiaista vastaajista ilmoitti, ettei viranomainen ollut ottanut heihin suoraan yhteyttä. Tästä huolimatta he kokivat lähes poikkeuksetta saaneensa riittävästi tietoa ja ohjeistusta koronatilanteesta.

Tietolähteenä internet ja sosiaalinen media saivat odotetusti eniten mainintoja nuorimmassa ikäryhmässä, mutta lähes kaksi kolmasosaa 70–79-vuotiaista ja lähes puolet 80–89-vuotiaistakin oli internetin ja sosiaalisen median hyödyntäjiä.

Hyvinvointivaltion lupaus huolehtia kaikista iäkkäistä – myös vähemmistöistä? Poikkeustilanteen vaikutukset vieraskielisten ikääntyvien arkeen

Omien läheisten lisäksi tärkeinä tiedonlähteinä toimivat järjestöjen tutut ryhmänohjaajat. Ohjaajien henkilökohtaiset puhelut iäkkäille nousivat tärkeään rooliin muun muassa selkeyden vuoksi. Ohjeet olivat omakielisiä ja pohjautuivat Suomen viranomaisten tiedotukseen ja ohjeistuksiin. Tarvittaessa ohjaajat myös kumosivat väärää tietoa.

Merkityksellistä järjestötyötä

Järjestöjen rooli ulkomaalaistaustaisten iäkkäiden tavoittamisessa ja heidän hyvinvointinsa edistämisessä on merkityksellinen. Kyselyn tulokset ja poikkeustilanteen aikana järjestöissä tehty työ osoittavat, että kriisitilanteissa tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Jatkopohdintoja herättivät muun muassa moninaisista lähteistä saadun koronatiedon luotettavuus ja oikea-aikaisuus sekä niiden vieraskielisten ikääntyneiden tilanne, joilla ei ole sosiaalista verkostoa.

Vanhuspalveluiden suunnittelussa tulee huomioida väestön moninaisuus. Järjestöjen asema täytyy tunnustaa ja toimintaedellytykset turvata varsinkin nyt, kun vieraskielisten iäkkäiden määrä kasvaa.

Tietoja poikkeustilanteen vaikutuksista keräsi viisi ikääntyvien vieraskielisten parissa toimivaa järjestöä: Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen toiminta, Käpyrinne ry:n JADE-toimintakeskus, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n Omaisneuvo-toiminta, Suomen muistiasiantuntijat ry:n ETNIMU-toiminta ja Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n Kotona täälläkin -hanke. Kyselylomakkeen, analyysivaiheen ja raportin kommentointiin osallistui Helsingin yliopiston Ikääntymisen ja hoivan huippuyksikön tutkijatohtori Ulla Buchert.

Lue lisää: Hyvinvointivaltion lupaus huolehtia kaikista iäkkäistä – myös vähemmistöistä? Poikkeustilanteen vaikutukset vieraskielisten ikääntyvien arkeen (pdf)

Pääkaupunkiseudun omaishoitajat julkaisi oman koronakyselynsä tulokset viisiosaisessa juttusarjassa Sata tarinaa korona-arjesta.

Klikkaa sivu sosiaaliseen mediaan. Kiitos että välität!